Tuskastuttaa!

Alkoi iskeä alkuviikosta jo hirveä epätoivo että tuleeko se kesä enää ollenkaan takaisin. Vettä on satanut niin mahottomasti, kuulemma eniten 50:een vuoteen (kesään). Pihalla odottaa vielä toinen purukuorma joka olisi sisälle menossa. Siellähän se on pressun alla säilynyt mutta eihän se tuore puru mihinkään kuiva siellä kun pitäisi saada auringon porotukseen ja sitten lusikoida katon alle. Ensi talven purukatokseksi valikoitui nyt vanha karsina navetan katoksen puolelta. Eihän siitäkään nyt sitten ole pitkä matka sitä kärrätä sisälle karsinoihin. Mutta nyt näyttää taas paremmalta ja sain aamulla repiä pressun sivuun, jipii! Saattais ketuttaa jos ne nyt homehtuu eikä ole talvella käyttökkelposta.

Nyt on ollut pari viikkoa tämä elämä aika kiireistä ja hevosten liikutus on ollut vähän vähäisempää. Lähinnä olen Veikkoa uitellut ja Timo on toiminut miun lenkkikaverina. Alkaa tämä oma kunto olemaan taas ihan kohillaan kun hevo simahtaa lenkillä ennen miuta. Mutta vielä jatketaan treeniä koska talvella kertyneitä vararavintoja on vielä pari kiloa karistettavana. Timoa en ole tarennut uittaa vähän aikaan kun tämä kesäsää on ollut niin hanurista. Toivoen tässä että niitä mainioita uittokelejä vielä tulisi.

Timo ja Veikko on olleet edelleen metsälaitumella ja vierailevat tähdet pihassa. Sami ponin haava alkaa näyttää aikas hyvältä ja on pienentynyt jonkun verran. Liikalihaakaan ei näy joten toivotaan että jää vain siisti arpi. Mikä nyt näyttäisi hyvin todennäköiseltäkin. Tänään olisi tarkoitus käydä Artulle ja Samille tekemässä uusi lohko. Jospa se olisi sitten kesän viimeinen. Seuraavaksi voi sitten ruveta purkamaan niitä. Aika typerää täMä kesäaikakin. Luulisi että pääsee helpommalla mutta vähän väliähän tässä saa olla tekemässä jotain aitaa... Kun en niitä halua jättää talveksi pelloille notkumaan. Muovitolpilla homma voisi käydä aika kätevästi mutta minä olen vielä toistaiseksi vannoitunut puutolppien käyttäjä. Kivempi niin kun tietää että ne varmasti pysyy siellä aidassa eikä aidat kaadu ukkoskuurojen aikaan. Saattaisi huumori loppua niitäkin nostellessa:D

Saila

Hirvityksiä

Sain ihan mukavat sävärit eilen illalla. Läksin iltasella poitsujen kanssa rantaan. Uitin Veikon soutuveneen perästä ja jo toiseen kertaan onnistuin selviämään yksin. Koiran fleksi on kyllä melko mainio keksintö tuohon hevosen uittoonkin. Ihan helposti sujuu soutaminen fleksi kädessä ja aina on naru tiukalla. Kipusin sitten Timon selkään etten kastu takapuolestani Veikon selässä. Keli oli hieman viileä joten totesin että käydään pieni lenkki että Veikko vähän kuivuisi ja Timokin saisi liikettä. No...kyllähän se sitä liikettä sitten saikin. Tarkoituksena oli mennä pieni lenkki jossa mennään pellon poikki polulle ja toiselle tielle. Pellon reunassapa olikin sitten pari hirveä ja siitähän Timo veti hirmu kilarit. Veikko yritti pysyä matkassa käsihevosena ja miun kädet oli taas aika koetuksella. Tietenkäähän ei ollut satulaa eikä suitsiakaan, riimulla ratsastelin kun alkuperäisenä ajatuksena oli käydä vain rannassa. Riekkui aikansa ja Veikko katsoi että mitähän tapahtuu. Ei rauhottunut ollenkaan, vielä laitumelle päästyäänkin puhisi ja pöhisi ja meinasi siinä ohessa tietysti vetää kauratkin henkoseen. Älyvapaa eläin! Luulisi rauhottuvan kun näkee että kaveri on kuitenkin ihan tyyni mutta ei... Tämmöstä kivaa tällä kertaa.

Saila

Hellettä ja paarmoja

Nyt kun saadaan nauttia helteestä hevosten kanssa uiden niin lämpimän ilman mukana saapui tietysti miljoona paarmaakin. Mutta uintikelit on tosiaan kohdallaan ja ei tässä nyt hirveästi sitten muuta ole tehtykään. Viime viikonloppuna saatiin iso metsälaidun tehtyä ja hevoset oli tarkoitus siirtää sinne. Toisin kävi. Higgs lähti kotiin viime viikon perjantaina ja siirsin sitten sunnuntai iltana lopun neljä samalle pellolle ennen kuin vietäisiin metsään. Timo ja Sami ottivat vähän matsia mutta alkoivat sitten tunnin juoksemisen jälkeen syömään. Kävin vielä myöhemmin katsomassa onko rauha edelleen maassa ja kaikki söivät tyynesti. Maanantai aamuna olikin pellolla järkytys. Sami ramppasi portilla oikea lapa ja etujalka aivan veressä ja muut kolme söivät pellon toisessa päässä. Kun Timo havaitsi minun menevän pellolle, otti se jalat alleen ja tuli häätämään Samin portilta ja yritti käydä siihen kiinni ihan tappomeiningillä. Onneksi ei saanut enää kiinni kun on niin hidas. Sain Samin pois pellolta ja menin pesemään ja putsaamaan haavan. Lavan päällä oli iso puremahaava. Naapurissa asuva eläinlääkäri saapui onneksi nopeasti paikalle ja kehotti soittamaan jonkun ompelemaan sen kun häneltä ei löytynyt kotoa sopivia tarvikkeita. Minun piti sitten lähteäkin jo töihin. Poni jäi sisälle odottamaan ell. Sain aamupäivälle lääkärin ja oli käynyt parsimassa sen kasaan. Sami on siis ollut koko viikon sisällä, nyt parina viime päivänä vain pari tuntia aamulla ulkona kun ei vielä niin kuuma. Harmittaa ponin vuoksi kun on varmasti kipeä ja vielä kesäkelissä hankala parannella. Timo on siis silloin yöllä saanut jotkut hepulit. Aikaisemmin kun olivat Artun ja Samin kanssa niin ei ollut mitään onglemaa, nyt kun Veikko lisättiin joukkoon niin näköjään ongelmia tuli. Timo on ilmeiseti niin tyhmä että se kuvittelee Veikon olevan sen oma tamma kun ori luulee olevansa ja kukaan muu ei nyt sitten saa puuttua Veikkoon. Kyllä pitää kantturalla viirata. Hieman olin raivona ja olisin varmaan lahdannut koko hevosen maanantai aamuna siihen paikkaa jos olisi ollut tarvittavat työkalut! Eihän tollasta skitsoa uskalla laittaa enää kenenkään kanssa kun selkäs käännät niin yrittää telottaa laidunkaverit. No nyt parannellaan ponia ja laitetaan sitten eri peltoon. Timo ja Veikko meni metsäpellolle torstaina ja Arttu on yksin pihalla.

Kenttäkin "valmistui" viime viikonloppuna. Kiviähän sielä on ja yhtä kohtaa kaivurimies ei jostain syystä tasoittanut kunnolla ja siihen jäi kumpare mikä pitää vielä silittää. Sitten kun on saatu siliäksi ja kivet pois niin ajattelin kastella sen ja tampata auton kanssa. Sitten näkee jääkö siitä vielä liian pehmeä vai onko käyttökuntoinen sellaisenaan. Onneksi projekti on jo tuossa vaiheessa niin on hyvin aikaa tehdä se loppuun ennen syksyä. Ettei ehdi sitten jo jäätyä muhkuraiseksi kivineen päivineen. Iskä teki miulle hienon lanankin vanhoista reen katkaistuista jalaksista ja raudoista. Pakkohan sitä oli jo kokeillakin. Timo vetämään ja johan saatiin pölyä aikaiseksi. Lana toimi moiteettomasti mutta hevonen kiemurteli vähän liikaa. Se on niin mahottoman huono kulkemaan suoraa uraa, mutta harjoitellaan... Ei tulisi Timosta tuntihevosta, se lintsaisi joka välissä ja metriäkään se ei osaa mennä uralla suoraan:D

Saila