keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Poutakeli olisi jotain uutta!

Loppukesä ja näköjään puoli syksyäkin jo hurahtanut, sateessa! Hevoset on vielä laiduntaneet päivällä muutamia tunteja jo ihan siksi että tarhat lilluu vettä ja onhan siellä vielä näperrettävääkin. Vettä on tullut elokuun aikana aika reilusti liikaa ja harvinaisen paljon on täytynyt pitää sisällä öita, enemmän kuin koskaan tähän aikaan vuodesta, etenkin elokuussa.

Kaikki hevoset on olleet liikkeessä koko ajan ja Niilosta on kuoriutunut oiva lapsiratsu. Kentällä sitä voi ohjasajaa samaan aikaan kun tenava istuu kyydissä. Saa ravin helposti nostettu ja voin itse ohjata niin kuskin ei tarvitse keskittyä kuin tasapainoon. Maastossakaan kun ei turhia hötkyile niin mikäs siellä matkustellessa:D

Timo on liikkunut ihan kohtalaisen hyvin, välillä tuntuu jopa turhankin reippaalta. Kompurointi on aika vähäistä, välillä jopa olematonta mutta jäykkähän se on. Lenkit on kuitenkin rauhallisia ja mennään vähän hevosen ehdoilla, turha höykkyyttää liikaa ettei turhaan kipeydy/jumiudu lisää. Viileitä kelejä on ollut jo jonkin verran ja loimikin on ollut niskassa melkein joka päivä, kuitenkin aina liikutuksen jälkeen ja öisin mikäli ovat jääneet ulos.

Talliin on saapunut myös uusi asukki. Peloton ja hevosista piittaamaton kissa. Siellä se pieni pentu pyörii hevosten jalkovälissä sen enempää tajuamatta että voi huonolla tuurilla jäädä alle. Tosin aika suolapatsaita noi meidän hevoset on katoksessa ja kai ne kissan refleksit kuitenkin on aika huippuluokkaa..?

Saila