lauantai 3. joulukuuta 2016

Onnistui kerta yrityksellä!

Vuosi on mennyt äkkiä ja Vävy on asettunut taloon kyllä hyvin Timon kaveriksi. Nykyään voidaan jopa syödä tarhassa samasta häkistä ja kesällä laiduntaminenkin onnistui mainiosti.

Eilen repäsin ja lähdin kokeilemaan mitä siitä nyt sitten tulee kun hyppään Vävyn kyytiin ja otan Timon käsihevoseksi. Toisin päin tämä homma siis pelaa ongelmitta mutta entäpä näin? Vuosi sitten siis asiasta varoiteltiin että Vävyn kanssa siis ei onnistu kentän lanaus, saatika hiihtoratsastus. Perus kärryttely voi onnistua mutta varauksella! No, aloitetaan nyt helpoimmasta kun on saatu tuo hevosen luottopuoli mutkattomaksi miuta kohtaan niin päästään jo pitkälle. Asiaa auttoi nyt paljon että Timo oli todella kiltisti, ei yrittänyt uukkareita eikä purrut toista kintereistä. Sain siis keskittyä vain ratsastamiseen ja täytyihän siihen vähän keskittyäkin:D Vävy ei nimittäin ymmärtänyt alkuunkaan mitä se heiluva naru meinaa siellä takamuksen vierellä! Yritti poikittaa ja juosta alta pois useampaan otteeseen mutta pikkuhiljaa lenkin edetessä rentoutui vaikka välillä mulkoilikin sivulle epäluuloisesti "milloin se lävähtää persuksille?!". Pitkät pätkät porhalleettiin ravillakin, mitä nyt vauhti meinasi kiihtyä kun seniorin kilpailupää lähti vetämään mutta hengissä selvittiin ja meinasin mennä kokeilemaan uudemmankin kerran. Itselle olisi mukavampi liikuttaa näin päin ja Vävy olisi enempi vailla extra painoa kyydissä kuin Timo. Timon liikutus ilman mitään ylimääräisiä varusteita/valjaita olisi aina eduksi sen helposti jumiintuvalle lavalle.

Niin lupaavalta näyttää talvi että reki on kaivettu vintin periltä oven pieleen, ei muuta kuin tönäsee ulos ja etsii aisat! Valokuvaa on varattu ja nyt odottamaan sopivaa valoista ajankohtaa niin saadaan räpssätyä ensi joulun korttikuvat:D Nämä asiat kun pitää miettiä todella ennakkoon, voi tulla taas talvi kun jää kokonaan ajamatta!

Saila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti