maanantai 7. marraskuuta 2016

Valkoista!

Nyt alkaa näyttää lupaavalta tämä keli ja reen ajostahan tässä alkoi heti haaveilla kun valkeaa tuli maahan jo ihan kiitettävästi näin aikaisin. Sitten pidetään vaan peukut pystyssä että ei muutu enää vesisateeksi ja saataisiin tapanina ajella setolkkakello kilisten, poron taljat takamuksen alla lämmittäen ja hangen narskeesta nauttien! Sitä ei muutamaan vuoteen ole päästy toteuttamaan, mutta jospa nyt olisi sellainen joulu..?

Koko syksyn mietin suunnitelmaa tämän talven hevosteluun ja lopulta päädyin ratkaisuun joka tekee varmaan ihan hyvää hevosille kuin omalle jaksamisellekin. Itse pidän hevosten säännöllisestä liikutuksesta ja hyvistä pohjista, siististä mahdollisesti klipatusta hevosesta ja talvi treeneistä mutta... Useampi talvi on nyt mennyt kelien puoleen penkin alle ja Veikon pois laittaminen aiheutti miun hevosten liikutukselle omat haasteensa joten päätin nyt pitää helpomman talven kaikkien kannalta. Timo jäi siis klippaamatta ja saa nakuilla aina hyvällä kelillä. Aivan järkyttävän villanhan se tulee kasvattamaan ja siten reippaampi liikuttaminen tai lähinnä sen jälkeinen loimittaminen on aika raskasta. Tähän päädyin kuitenkin sen puoleen että hevosten liikutus jää varmaankin puoleen siitä mitä se on joskus ollut. Viime talvena oli jo viitteitä siitä että kukaan ei ehdi miun kanssa valosan aikaan hevosia liikuttaa ja mukavuudenhalukin taitaa osalla porukasta näytellä jonkinlaista osaa..!

Tällä Timo-Vävy yhdistelmällä onnistuu vain käsihevosen pito kun taas Timo-Veikko yhdistelmällä kävi myös molempien pito perähevosena ja jopa Timon juokseminen irrallaan mukana lenkillä kun itse liikutin Veikkoa. Nyt niistä mahdollisuuksista ei ole tietoakaan koska Vävy on paljon arempi ja aivotoimimattomampi kuin Veikko joka pelasi miun kanssa lenkillä kuin ajatus. Hyvin Vävykin on vuoden aikana oppinut talon tavoille mutta on sillä karvan verran yksinkertainen korvien väli ja liikaa omia ajatuksia ja ideoita miten lenkin voi toteuttaa. Molempien erikseen liikuttaminen ei taas sovi miun päivän kellotauluun mitenkään useamman kerran viikossa.

Mennään siis tämä talvi niin että liikutan silloin kun huvittaa. Maastoillaan tai ajetaan pari kertaa viikossa ja kentällä voi pyörähtää silloin kun se on ratsastuskunnossa. Vävyllä käy ratsastaja kerran viikossa joka sitten hoitaa vanhan herran taivuttelut kentällä kerta viikkoon ja Sini+ Jaana maastoilee kerta viikkoon. Tietysti voihan se mieli muuttuakin jos näyttää että saadaan teille hyvät polanteet ja iskee joku liikutusinto niin sitten kaivan klipperin kaapista ja ajan jääkarjun nakuksi:D Kaapit on onneksi toinen toistaan hifimpää loimea niin on sille vaatteet ennestään valmiina!

Saila