Koko alkutalven Timo on pysynyt todella siistinä. Maha on ollut aika hyvä ja löysää lantaa on tullut vain todella satunnaisesti mutta nyt tulee sitten senkin edestä:( takamus on aivan järkyttävän näköinen, hännästä puhumattakaan. Kasoja on karsina täynnä ja kaupan päälle niissä on makoiltu. Kyllä on näköinen, voi kura! Täytyy taas antaa kuuri TuffRock foal plus nestettä. Se on havaittu nyt ainoaksi josta on ollut apua. eräs asiakkaani sitä minulle suositteli, vaikka onkin suunniteltu varsoille niin väliäkö tuolla, kunhan toimii! Kyllähän sitä saikin taas pari kuukautta pitää hevosen kuuraus lomaa, ehti jo tottua kuinka helppoa on kun ei tarvitse pestä paikkoja eikä juuri harjatakaan.
Kentälläkin on hiulattu menemään pitkästä aikaa. Alkutalven aikana en ratsastanut siinä kuin muutaman kerran. Tammikuun alkupuolella siinä oli niin paljon lunta ettei siinä mitään voinut tehdä mutta nyt se on lingottu viikko sitten. Olen nyt mennyt siinä sitten melkein joka päivä jollain hevosella, harvinaista minulta. Timo ja Niilo on kyllä joutuneet siinä aika koville tarlviturkkeinensa. Selässä oloa voisi kuvailla höyrysaunassa istumiseen:D
Reellä olen ajellut kerta viikkoon ja Timo on nyt saanut kulkea paljon lenkillä vapaana, tiepohjat on nyt ihan huippu hyvät! Seuraavat kolme kuukautta saisi olla nyt tälläasta ja tekisi sitten kerralla uintikelit. No eipä se ole mahdollista mutta pitäisi nyt talvea vappuun asti. Tein kyllä jo Timon liikutus suunnitelman kevääksi. Täytyy vaan rakennella sille vähän uudenlainen valjaspaketti, mutta tarkoituksena ajaa pitkää lenkkiä kävelyä painavilla kärryillä ja välillä lisäpainoilla. Mielestäni poitsu oli paremman näköinen 1½v sitten kun ajettiin painojen kanssa. Nyt on viimeinen vuosi ajettu normi koppakärryillä niin kyllähän sen eron huomaa. Näyttää normaalilta eikä bodarilta niin kuin haluan sen näyttävän. Niin kuin sen kuuluu näyttää!
Täytyy yrittää nakittaa joku kuvailemaan niin saisi jotain kuviakin laitettua... Edes siitä uudesta reestä!
Saila
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
keskiviikko 14. tammikuuta 2015
Pöllyävää lunta ja kellon kilinää
Aivan mahtavat kelit on ollut touhuta hevosten kanssa, kyllä on mahtava treenailla hevosia tuolla hangessa. Onneksi ei ole ympäri vuoden talvi, miulla seisioisi muuten tallissa ylikuntoisia hevosia:D On vaan niin kiva liikuttaa niitä kun pohjat on kunnossa ja lumi pöllyää! Tänä talvena olen päässyt jo useasti toteuttamaan mainiota treenimuotoa joka jäi viime talvena todella vähäiseksi. Nimittäin Timon irrallaan juoksuttaminen lenkillä. Eilen viimeksi kävin ratsastamassa Veikolla niin että Timo oli mukana valloillaan. Saa valita vauhdin itse ja jäädä katselemaan maisemia vaikka jokaiselle mäen nyppylälle. Tosin kyllä sitä välillä tuntuu ärsyttävän jos otan Veikon kanssa reippaamman laukkapätkän niin eipä meinaa Timo perässä kestää. Kyllä pysyy poika notkeana kun vähän revittelee välillä!
Timo on nyt päätynyt reen eteen neljä kertaa ja huomenna olisi tarkoitus taas ajella. Paria kertaa viikossa enempää en sillä kyllä luokkivaljailla aja vaikka muuten voisikin. Länget kun ei ole sille mittojen mukaan tehty ja setolkka on normaali, eli ei kaarisetolkka niin en halua kipeyttää sitä turhaan vain siksi että olisi kiva ajaa vähän ja väliä. Meille on tekeillä länget mittojen mukaan mutta niiden valmistumisesta ei ole mitään tietoa. On nimittäin jonkun verran haastavamman mallinen kuin perinteinen suomenhevonen. Mutta niillä on mentävä mitä on saatavilla. Viime viikonloppuna saatiin mahdolliset ensi talven joulukorttikuvatkin otettua. Kuvaaja oli oikein tohkeissaan kun pääsi pitkästä aikaan reen kyytiin kuuntelemaan setolkkakellon kilinää. Kylmä tuuli oli mutta hauskaa oli siitä huolimatta. Eijan nähdessään voisin veikata Timon ajattelevan että taasko se älytön veivaaminen alkaa... Mutta kyllä hyvän kuvan tähden joutuuu välillä vähän rullamaan samaa tien pätkää edes takaisin:D On se sen väärti.
Eilen illalla Timo oli keksinyt omaa kivaa ja pilkkonut hieman lankkuaitaa jotta sieltä voi vähin äänin poistua illan pimeyteen. Tulin illalla rannasta kotiin kävellen ja näin pimeydessä jotain mitä ei olisi kuulunut. Hevonen väärällä puolella aitaa syömässä muovitettua paalia vaikka vieressä oli avattukin. Ei kyllä aina pysty ymmärtämään tuota sen ajattelumaailmaa! Onneksi se heinä ei miksikään mene tällä säällä ja viikon päästä voin sen sitten avata käyttöön.
Saila
Timo on nyt päätynyt reen eteen neljä kertaa ja huomenna olisi tarkoitus taas ajella. Paria kertaa viikossa enempää en sillä kyllä luokkivaljailla aja vaikka muuten voisikin. Länget kun ei ole sille mittojen mukaan tehty ja setolkka on normaali, eli ei kaarisetolkka niin en halua kipeyttää sitä turhaan vain siksi että olisi kiva ajaa vähän ja väliä. Meille on tekeillä länget mittojen mukaan mutta niiden valmistumisesta ei ole mitään tietoa. On nimittäin jonkun verran haastavamman mallinen kuin perinteinen suomenhevonen. Mutta niillä on mentävä mitä on saatavilla. Viime viikonloppuna saatiin mahdolliset ensi talven joulukorttikuvatkin otettua. Kuvaaja oli oikein tohkeissaan kun pääsi pitkästä aikaan reen kyytiin kuuntelemaan setolkkakellon kilinää. Kylmä tuuli oli mutta hauskaa oli siitä huolimatta. Eijan nähdessään voisin veikata Timon ajattelevan että taasko se älytön veivaaminen alkaa... Mutta kyllä hyvän kuvan tähden joutuuu välillä vähän rullamaan samaa tien pätkää edes takaisin:D On se sen väärti.
Eilen illalla Timo oli keksinyt omaa kivaa ja pilkkonut hieman lankkuaitaa jotta sieltä voi vähin äänin poistua illan pimeyteen. Tulin illalla rannasta kotiin kävellen ja näin pimeydessä jotain mitä ei olisi kuulunut. Hevonen väärällä puolella aitaa syömässä muovitettua paalia vaikka vieressä oli avattukin. Ei kyllä aina pysty ymmärtämään tuota sen ajattelumaailmaa! Onneksi se heinä ei miksikään mene tällä säällä ja viikon päästä voin sen sitten avata käyttöön.
Saila
keskiviikko 7. tammikuuta 2015
Talviurheilua
Toisinaan kelit on koetelleet hermoa vesisateen muodossa mutta kyllä harrastaminen maistuu taas siltä kuin pitääkin vaikka lämmintä vettä saa kantaa tarhaan yllin kyllin ja loimia vatkata mutta se on pientä. Lunta on nyt kuitenkin maassa ja suurimmaksi osaksi pohjat jonkinlaisella polanteella. Kenttää kun jaksaisi käyttää aktiivisemmin niin siihen saisi myös hyvän pohjan. On tullut niin vähän mentyä kentällä että ei ole polkeentunut riittävästi-> pehmeä!
Joulun alla poikien elämä mullistui! Meillähän ei koskaan ole ollut tallissa vierasta hevosta samaan aikaan omien kanssa. Nyt on! Hain itselleni uuden kuntoiluvälineen joka onkin Timolle jo ennestään tuttu. Serkun 10v oripoika Niilo on meillä kuntoilemassa. Tarkoituksena siis karistaa kiloja niin Niilosta kuin minustakin. Tässä parin viikon aikana olenkin saanut jo monet hiet pintaan sen kanssa. poika kun ei ole mikään työmyyrä:D Ensimmäiset pari päivää meni kaikilla mulkoilemiseen ja epämääräiseen sekoiluun (Timo ja Veikko). Meni kyllä näiden meidän erakoituneiden landepierujen pasmat aivan sekaisin kun tallissa tönöttikin yksi ilta vieras hevonen. Veikolta jäi ensimmäisenä yönä heinätkin syömättä ja eipä tuo nukkunutkaan ollut kun purun purua ei karvoista löytynyt. Muutaman päivän päästä tilanne tasottui ja nyt eletään ihan sovussa. Niilo tietysti omassa tarhassa. Onhan ne Timon kanssa tarhanneet aiemmin yhdessäkin mutta näin hokkiaikaan en taida edes miettiä sen kokeilemista.
Rekikin tuli kaivettua vintiltä ja yhden kerran kävin ajamassa uudella reellä jonka isä on tehnyt. Kyllä oli vakaa ja hyvä peli, lunta vaan saisi olla enemmän. Uudestaankin olisin ajellut mutta tuli luokki ongelma, katkesi mokoma valjastaessa. Olenkohan mie liian vahva valjastaja:D Nyt on saatu kuitenkin uusi ja ajattelin lähipäivinä lähteä testaamaan sitä. Eilisen kovahko pakkanen sai ajohaaveet jäätymään mutta jospa huomenna?
Saila
Joulun alla poikien elämä mullistui! Meillähän ei koskaan ole ollut tallissa vierasta hevosta samaan aikaan omien kanssa. Nyt on! Hain itselleni uuden kuntoiluvälineen joka onkin Timolle jo ennestään tuttu. Serkun 10v oripoika Niilo on meillä kuntoilemassa. Tarkoituksena siis karistaa kiloja niin Niilosta kuin minustakin. Tässä parin viikon aikana olenkin saanut jo monet hiet pintaan sen kanssa. poika kun ei ole mikään työmyyrä:D Ensimmäiset pari päivää meni kaikilla mulkoilemiseen ja epämääräiseen sekoiluun (Timo ja Veikko). Meni kyllä näiden meidän erakoituneiden landepierujen pasmat aivan sekaisin kun tallissa tönöttikin yksi ilta vieras hevonen. Veikolta jäi ensimmäisenä yönä heinätkin syömättä ja eipä tuo nukkunutkaan ollut kun purun purua ei karvoista löytynyt. Muutaman päivän päästä tilanne tasottui ja nyt eletään ihan sovussa. Niilo tietysti omassa tarhassa. Onhan ne Timon kanssa tarhanneet aiemmin yhdessäkin mutta näin hokkiaikaan en taida edes miettiä sen kokeilemista.
Rekikin tuli kaivettua vintiltä ja yhden kerran kävin ajamassa uudella reellä jonka isä on tehnyt. Kyllä oli vakaa ja hyvä peli, lunta vaan saisi olla enemmän. Uudestaankin olisin ajellut mutta tuli luokki ongelma, katkesi mokoma valjastaessa. Olenkohan mie liian vahva valjastaja:D Nyt on saatu kuitenkin uusi ja ajattelin lähipäivinä lähteä testaamaan sitä. Eilisen kovahko pakkanen sai ajohaaveet jäätymään mutta jospa huomenna?
Saila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)