Aivan mahtavat kelit on ollut touhuta hevosten kanssa, kyllä on mahtava treenailla hevosia tuolla hangessa. Onneksi ei ole ympäri vuoden talvi, miulla seisioisi muuten tallissa ylikuntoisia hevosia:D On vaan niin kiva liikuttaa niitä kun pohjat on kunnossa ja lumi pöllyää! Tänä talvena olen päässyt jo useasti toteuttamaan mainiota treenimuotoa joka jäi viime talvena todella vähäiseksi. Nimittäin Timon irrallaan juoksuttaminen lenkillä. Eilen viimeksi kävin ratsastamassa Veikolla niin että Timo oli mukana valloillaan. Saa valita vauhdin itse ja jäädä katselemaan maisemia vaikka jokaiselle mäen nyppylälle. Tosin kyllä sitä välillä tuntuu ärsyttävän jos otan Veikon kanssa reippaamman laukkapätkän niin eipä meinaa Timo perässä kestää. Kyllä pysyy poika notkeana kun vähän revittelee välillä!
Timo on nyt päätynyt reen eteen neljä kertaa ja huomenna olisi tarkoitus taas ajella. Paria kertaa viikossa enempää en sillä kyllä luokkivaljailla aja vaikka muuten voisikin. Länget kun ei ole sille mittojen mukaan tehty ja setolkka on normaali, eli ei kaarisetolkka niin en halua kipeyttää sitä turhaan vain siksi että olisi kiva ajaa vähän ja väliä. Meille on tekeillä länget mittojen mukaan mutta niiden valmistumisesta ei ole mitään tietoa. On nimittäin jonkun verran haastavamman mallinen kuin perinteinen suomenhevonen. Mutta niillä on mentävä mitä on saatavilla. Viime viikonloppuna saatiin mahdolliset ensi talven joulukorttikuvatkin otettua. Kuvaaja oli oikein tohkeissaan kun pääsi pitkästä aikaan reen kyytiin kuuntelemaan setolkkakellon kilinää. Kylmä tuuli oli mutta hauskaa oli siitä huolimatta. Eijan nähdessään voisin veikata Timon ajattelevan että taasko se älytön veivaaminen alkaa... Mutta kyllä hyvän kuvan tähden joutuuu välillä vähän rullamaan samaa tien pätkää edes takaisin:D On se sen väärti.
Eilen illalla Timo oli keksinyt omaa kivaa ja pilkkonut hieman lankkuaitaa jotta sieltä voi vähin äänin poistua illan pimeyteen. Tulin illalla rannasta kotiin kävellen ja näin pimeydessä jotain mitä ei olisi kuulunut. Hevonen väärällä puolella aitaa syömässä muovitettua paalia vaikka vieressä oli avattukin. Ei kyllä aina pysty ymmärtämään tuota sen ajattelumaailmaa! Onneksi se heinä ei miksikään mene tällä säällä ja viikon päästä voin sen sitten avata käyttöön.
Saila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti