Aurinko paistoi mutta oli hieman viileää. Poitsu nukkui päiväunia tarhassa tammojen kanssa. Harjasin ja satuloin Timon. Lähdettiin maastoilemaan naapurin metsään. Alkumatkasta kiemurteli kun ei olisi halunnut lähteä ilman kavereita mutta asettui kun päästiin metsätielle. Tie oli mennyt routa-aikana niin huonoon kuntoon että käyntiä vain mentiin. Tien päästä löytyi kuitenkin pätkä parempaa pohjaa. Nostin siinä ravin ja sitten laukan kun tuossa länkkärissä on niin hankala keventää. Ylämäki alkoi nousta joten nojasin hieman eteenpäin, mukamas kevyeen istuntaan. Siitäpä meni sitten herneet rööreihin ja tuli hirmunen rodeo pukki. Sen verran puun takaa tuli että en ehtinyt tajutakaan kun olin jo tantereessa. Timo ei jäänyt minua oottelemaan vaan lähti hölkkäämään samaan reitiä mitä tultiinkin. Minähän kirosin kuin vanhat ukot etsiessäni pudonnutta kenkääni. Matkaa talille oli jonkun verran, tosi kivaa oli juosta 2 paidan, turvaliivin ja takin kanssa. Luulin kuolevani lämpöhalvaukseen. Matkalla soitin kyläläisille jos joku olisi ehtinyt ottaa kiinni ennen kuin ehtii kotiin nuuskimaan ulkona olevaa Niiloa. No eipä ehtinyt kukaan mutta onneksi tultiin Timon kanssa pihaan samaan aikaan, hiemen eri reittejä tosin. Oli juuri matkalla Niilon tarhalle kun sain huudettua Timon miun luokse. Tuli tallin nurkalla luokse ja oli tyynenrauhallisena sen näköinen että mitään ei olisi tapahtunutkaaan. Purin kamppeet ja kostoksi vein vielä kentälle juoksemaan liinan päähän. Hölkkyytin/kävelytin liinassa vielä 15min. Ei mene ainakaan jäykäksi rallittamisen jälkeen. Sen verran oli hiki että pesin ruskeasta hevosesta valkoisen.
Miun diagnoosi tapahtuneen syyksi on satula. Edestähän se on ollut koko ajan hieman kapean oloinen. Vaikka käsi väliin mahtuukin. Mutta tietysti eteenpäin nojatessa paino siirtyy juuri sille kapealle etureunalle. Herra kun on sen verran herkkä että taisi siitä hermostua. Mennään tästä lähin siis maastotkin normi penkillä. Jos riekkuminen jatkuu niin sitten mietitään uudestaan.
Saila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti