Sain ihan mukavat sävärit eilen illalla. Läksin iltasella poitsujen kanssa rantaan. Uitin Veikon soutuveneen perästä ja jo toiseen kertaan onnistuin selviämään yksin. Koiran fleksi on kyllä melko mainio keksintö tuohon hevosen uittoonkin. Ihan helposti sujuu soutaminen fleksi kädessä ja aina on naru tiukalla. Kipusin sitten Timon selkään etten kastu takapuolestani Veikon selässä. Keli oli hieman viileä joten totesin että käydään pieni lenkki että Veikko vähän kuivuisi ja Timokin saisi liikettä. No...kyllähän se sitä liikettä sitten saikin. Tarkoituksena oli mennä pieni lenkki jossa mennään pellon poikki polulle ja toiselle tielle. Pellon reunassapa olikin sitten pari hirveä ja siitähän Timo veti hirmu kilarit. Veikko yritti pysyä matkassa käsihevosena ja miun kädet oli taas aika koetuksella. Tietenkäähän ei ollut satulaa eikä suitsiakaan, riimulla ratsastelin kun alkuperäisenä ajatuksena oli käydä vain rannassa. Riekkui aikansa ja Veikko katsoi että mitähän tapahtuu. Ei rauhottunut ollenkaan, vielä laitumelle päästyäänkin puhisi ja pöhisi ja meinasi siinä ohessa tietysti vetää kauratkin henkoseen. Älyvapaa eläin! Luulisi rauhottuvan kun näkee että kaveri on kuitenkin ihan tyyni mutta ei... Tämmöstä kivaa tällä kertaa.
Saila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti