perjantai 10. elokuuta 2012

Kivi poikineen...

Kentältä ollaan nyt keräilty reippaana kiviä mutta ei ne tunnu loppuvan. Fiksuhan ostaisi seulottua soraa mutta vähempi fiksu ostaa seulomatonta kun saa halvemmalla ja tuskailee sitten kipeän selän kanssa kun on kerätty kivi poikineen ratsastuskentältä. Suurimmat on nyt kuitenkin kerätty ja ratsastamaankin pääsee. Melko hyvin näyttää vesikin menevän läpi yhtä nurkkaa lukuun ottamatta. Mutta tosi märälläkin kelillä pystyy varmasti juoksuttamaan käyttäen vain kentän toista päätyä. Välttää siis täysin miun käytön ja hyvä niin:) Vielä kun valot saisi ennen talvea viriteltyä ja aitakin olisi plussaa, saapi sitten irrallaankin juoksuttaa. Jospa ei nyt tänä syksynä niin kovin pimeät ahdistaisi..?

Timo on nyt taapertanut 5 viikkoa ilman etukenkiä ja jos oikein kuvittelen niin ruununrajan alapuolella näkyy raja josta kasvaa paremman näköistä tavaraa. Vielä jos muutaman viikon koittaisi olla ilman niin katsotaan sitten miltä näyttää. Kyllähän se niitä hiekkateillä vähän arkoo heti jos kavion alle jää kivi mutta ollaan sitten menty paljon asvalttitien reunassa missä on oikeinkin hyvä pehmeä pientare ja uimassa. Mutta nyt taisi uintikelit loppua kun ei oikein tarkene etes t-paitasillaan keikkua niin saatika bikinit päällä! Timo voi nyt sitten rullata kentällä ja tosiaan kylätien pientareella niin kauan kunnes laitetaan taas tennarit jalkaan. Kovastihan nuo kenkääjät väittää että tulee hyvät kaviot kun raaskii vaan riittävän kauan pitää ilman kenkiä mutta muttaa...se nähdään nyt. Viime talvena kun etukavioihin tuli pari pitkittäistä halkeamaa niin alkoi hieman kauhistuttamaan jos halkeaa kovinkin ylös niin alkaa olla huono juttu. Takasarveiset on ihan jees ja siellä on nyt kengät sitten ollutkin.

Eilen herra iso herra sitten hoksasi yläpihalla syödessään että eihän kukaan ole laittanut sähköä lankaan. Pihalla kun ollut vain pika-aita yhdellä langalla jotta leikkaavat nurmikkoa haluamaltani alueelta niin eihän sitä ole tietenkään tullut viritettyä. Siitä sitten pokkana paineli langat soiden läpi tyynen rauhallisesti. Söivät sitten jonkun aikaa vapaana mutta kun mie touhuan pihalla niin Timo kävelee miun perässä ja sittenhän piha näyttää ihan kynnetyltä kun ollaan porukalla kävelty siksakkia. Kovin kätevä tuollainen ruohonleikkuri-kyntökone-lannotin masiina, vielä kun joku keksisi miten sitä voisi käyttää ilman ylimääräistä säätämistä:D Kaikki ominaisuudet toimii hyvin mutta harmikseni ne toimii myös samaan aikaan... Viime yönä oli sitten poistuttu myös laitumeltakin sähkön puutteesta johtuen (oma vika jälleen, ei ollut paimenessa akkua), eipä oltu kyllä päästy seuraavaa lohkoa pidemmälle. Joten tuhot jäi yhteen katkenneeseen tolppaan ja lankaan. Menkööt nyt kokeilemaan uudestaan, tulee kyllä napsua!

Saila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti