Viikot on menneet taas kuin siivillä. Hevoset on liikkuneet routivien teiden takia normaalia vähemmän ja liikuttajien puutettakin on ollut. Yksin kolmen hevosen liikutus ei ihan aina ole helpoin yhtälö sovittaa kaiken muun tekemisen oheen.
Pääsiäisenä olimainiot kelit ja ajateltiin lähteä käymään radalla Veikon ja Niilon kanssa. Siitähän tulikin aikamoinen episodi! Menomatkalla joku ryskäsi kopissa urakalla ja lopetti vasta melkein perillä. Onneksi meiltä ajaa raviradalle vain 10min. Veikko olikin pötköllään kopissa. hetken taluttelin sitä varikolla ja vaikutti normaalilta. Mentiin radalla n. 8kierrosta ja Veikossa oli virtaa kuin pienessä pitäjässä eli ei arkonut mitään paikkoja. Jos olisi ollut viitteitä jostakin vammasta joka nyt olisi kuljetuksessa tullut niin sitä ei tietenkään olisi ratsastettu. Niilo heitti muutaman pikkupukin mutta muuten käyttäytyivät radalla hyvin.
Kotimatkan teko ei ollutkaan ihan helppo juttu. Veikko meni koppiin ihan ok mutta heti kun auto lähti liikkeelle niin kävi istumaan. Eihän siinä ollut vaihtoehtoja kuin ottaa se sieltä pois. Sitten vaan töppöstä toisen eteen!! Nimittäin kotimatka taittui minun ja Veikon kohdalla ihan omin jaloin. Kaverilla oli onneksi lenkkarit autossa jotka lainasi minulle niin ei tarvinnut ratsastussaappaissa hiippailla. Suurin osa matkasta hölkättiin mutta viimeiset 3km hevosta sai kyllä hyvinkin pitkälti hinata perässä! Onneksi tuo ei pelkää liikennettä mutta kyllä ihmiset katsoi pitkään kun talutetaan hevosta Ruoholammen asutusalueen jalkakäytävän reunaa illalla klo. 21.00 jälkeen. Olisihan sen voinut yrittää hakea yksistään, vienyt ensin Niilon kotiin. Mutta olisin voinut lyödä vetoa että sitä olisi tovi sinne koppiin taisteltu kun on sinne todella huono menemään jos siellä ei ole kaveria valmiiksi.
Seuraavana päivänä laitettiin koppiin Timo ja Veikko, selvittääkseni johtuiko tuo vastahankaisuus väärästä matkustus seurasta. No eipä näyttänyt johtuvan. Ei tarvinnut kuin traikun etuovi laittaa kiinni niin herra oli jo istumassa. Eli Veikko on nyt päättänyt ettei matkusta enää ja piste! Kai sitä vanhakin hevonen osaa vanhoilla päivillään ruveta laitakauhuiseksi??? Ärsyttää, seuraavalle viikolle oli mikkeliin se hampaiden raspaus. Ei auttanut kuin vaihtaa sinne lähtijäksi joku muu.
Viikko sitten lähdettiin tutkimaan Timoa Mikkeliin. Kaikkien jalkojen nivelet taivutettiin polvesta alaspäin. Reagoi jonkun verran oikean etujalan kaikkia neljää alinta niveltä ja vasemmasta kahta alinta. Oikeaa takavuohisniveltä reagoi aavistuksen. Etujalat ja oikea takavuohinen kuvattiin. mitään ei löytynyt, siistit nivelpinnat eikä teräviä kulumia tai irtopaloja. Eli ei nyt kunnon syytä epämääräiseen epäpuhtauteen löytynyt. Tarjosi vaihtoehtona piikittää oikean etusen kaikki neljä niveltä mutta en halunnut koska yleensä yhdellä piikitys kerralla ei saavuteta mitään. Sai nyt sitten viikon tulehduskipulääkekuurin ja 2vk lomaa. Suositteli liikutuksen pidettävän kevyenä koko kevään ja alkukesän. Luultavasti ne jalat nyt on vaan sitten ottanut itseensä kun alkutalven liikutus oli melko rankkaa. Eli jos sen haluaa pitää terveenä niin pitää rajottaa liikutusta. Ell vain ihmetteli miten on kipeytynyt kun Timolla ei ole yhtään ylimääräistä elopainoa. Yleensähän ne ylipainoiset alkaa levitä joka jalasta mutta Timo oli kuulemma todella hienossa kunnossa. Tämä oli kiva kuulla ammattilaisen suusta joka on kaiken lisäksi ravi-ihminen. Samalla kertaa raspattiin tietenkin ne hampaat ja rokotettiin. Lantanäytekin otettin ja seuraavana päivänä tuli tulos joka näytti nollaa.
Nyt siis suunnitelmissa loman jälkeen ajaa sillä vain kävelyä ja odotella että päästään uimaan. Tuskin ratsastan sillä vähään aikaan kun ongelma kuitenkin etupäässä niin vältetään turhaa painoa etusille.
Saila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti