Ihan kuin Siperiassa...

Aamulla mittari näytti 30asteen rapiaa pakkasta. Ei paljon ole haluja tehdä mitään tuolla ulkona. Timo on ollut muutenkin helpolla. Rokotuksen jälkeen lomaili vajaan viikon ja viime viikon liikkui hyvin kevyesti miun työkiireiden takia. Hikoillaan sitten kesällä koko talven edestä:) Mihinkäs meillä on kiire..?

Timo täystuho on ollut taas vauhdissa. Paukkasi taas yhtenä kauniina päivänä väliaidasta läpi. Aamulla ja illalla hevosia pukiessa ja riisuessa on hyvin ehtinyt väliseinän yli iskeä hampaansa Taunon kaulakappaleeseen. Kun on mahdollisuus nyhtää kavereiden kuteita niin Timo ottaa heti tilaisuudesta vaarin. Taunon suolakivikin oli viskottu alas telineestä. Kaikkea se iso hevonen yltääkin tekemään.

Eilen käytiin iltäkävelyllä kuutamon valossa. Koiranulkoiluttajilta tuli taas komenttia meidän erikoisesta lenkkeily tyylistä. Normaalit ihmiset kun ulkoiluttaa koiria narussa. Tallille tultaessa tehtiin vielä pihalla maastakäsin juttuja. Timo oli hyvin hereillä ja teki kiltisti kaiken pyydettävän. Palkitsin raapimalla läpi koko jouhikuontalon, tykkäsi.

Saila

Hankitreeniä

Voi,voi tätä lumen määrää! Ei meinaa hevostenkaan nelikko enää vetää. Timo ja Tauno pärjäävät vielä mutta Niilon ja Jusun jalat alkaa loppua kesken. Minihepat menee maha hankea viistäen. Nyt ollaan maastoiltu melko rauhallisesti. Joka polulla je metsätiellä on niin paljon lunta että menee kahlaamiseksi koko lenkki. Myös illalla suoritettavat liikutukset on pakko tehdä pellolla jossa lunta enemmän kuin riittävästi. Kenttä on siinä kunnossa ettei siihen ole asiaa, jos ei välttämättä halua rikkoa hevosen jalkoja.

Tänään kunnan elukkatohtori kävi rokottamassa Timon. Poitsu käyttäytyi kuin mallioppilas. Voi kunpa käyttäytyisi aina. Oli taas repinyt heinälaatikon etuseinän irti paremman tekemisen puutteessa. On se kumma kun heinät loppuu niin tuhoaminen alkaa välittömästi. Milloinhan tuo Timon korvien väli alkaisi kehittyä..? Montakohan vuotta pitää vielä odottaa lapsen kasvamista:) Meinaa vaan huumori loppua kun pitää hajottaa kaikki. Karsinassa killuva lelupallo saa kyllä roikkua aivan rauhassa. Timoa ei voisi vähempää kiinnostaa mokoma pallo.

Iski taas tuskastuminen. Löysin wahlstenilla käydessä ihanan high-neck toppaloimen joka oli poistohintaan. No eihän se pirun loimi mennyt päälle alkuunkaan. Kun loimen laittoi oikeaan kohtaan niin etuosa jäi 30cm vajaaksi. Eihän se mokoma olisi mennyt kuin jollekin rimpulalle pitkä selkäiselle lämpöselle. Ikinä mie en saa mitään kivaa kun mikään ei mahu päälle. Onneksi on olemassa satulahuovat! Ne käy vaikka olisi minkä kokoinen kopukka:D

Saila

Normi viikonloppu

Viikonlopuksi pamahti taas hurjat pakkaset. Se ei meidän menoa haitannut. Lauantaina maastoiltiin kävelylenkki hangessa tarpoen. Jonna ja Jusu olivat seurana mukana. Metsässä oli aikas iso oja ja Timolla meni pupu pöksyyn. Jusu ylitti ojan ensin niin pakkohan Timon oli tamman perässä loikata toiselle puolelle. Uusi penkkikin oli takamuksen alla nyt viidettä kertaa. Ei ole Timo protestoinut uutta satulaa ja minun silmään se sinne selkään sattuukin. Odotellaan nyt Kettusen Elsaa käymään niin saa vielä kertoa oman näkemyksensä asiasta.

Sunnuntai aamuna pakkanen oli noussut 29c asteeseen, hyrr... Onneksi laski iltapäivään mennessä 16c asteeseen niin tarettiin lähteä lenkille. Illan hämärtäessä lähdettiin Iitan kanssa ruunan rupukat narun jatkoina. Taitaa kyläläiset pitää meitä hieman höperöinä kun ulkoilutetaan hevosia narussa kuin koiria. Pakkohan se omakin liikunta on joskus hoitaa kun ei näiltä hevosilta paljon kuntosalille kerkiä. Pari kertaa viikossa ollaan Timon kanssa harrastettu iltäkävelyitä ja olenpa päässyt jo yhdestä ylimääräisestä kilosta eroon:) jes!

Tänään poitsu sai viettää vapaa päivää heiniä rauhassa rouskutellen.

Saila

Laiskottelua

Timo on päässyt viime viikkoina aikas helpolla. Miun flunssa ei anna periksi ja Sini oli 1½ viikkoa kiinassa. Liikutukset on ollut siis vähissä. Harri kävi kengittämässä joulun jälkeen. Laittoi vähän isompaa hokkia ja tilsakumit että kelpaa nyt posottaa. Timo on sitten joutessaan tarhassa tuhonnut iskän tekemää hienoa heinälaaria ym. mukavaa. Miksi se ylimääräinen virta pitää aina käyttää tuhoamiseen..? Argh!

Tänään saapui paketti jota jo ehdin vähän odotelle. Uusi satula tuli ja nyt päästään sovitushommiin. Toivotaan että se sopii tai muuten loppui vaihtoehdot. Mittatilaus satula olisi ehkä tarkoitus joskus teettää mutta sen aika ei ole vielä. Nyt lähden hypistelemään uutta penkkiä ja toivomaan että se sopii.

Saila

Satula ongelmia

Nyt on sitten tullut eteen uuden satulan etsintä. Vanha ei enää istu joten nyt ollaan sitten ratsasteltu aika vähäisesti. Laitoin väliin kuitenkin lampaankarvan joissa takataskuissa toppauspalat. Uuden etsiminen ei olekaan sitten mikään helppo kakku. Kettusen Elsan kanssa ollaan tuumittu ja tulokseksi tuli prestige. Nyt sitten kalastellaan sellaista, huoh... Liikutus on nyt sitten pääosin juoksutusta hangessa, kävelylenkit maastossa ja kevyet kärrylenkit. Kärryttelyäkin on jouduttu vähentämään hirmuisen lumimäärän takia. Tylsää höylätä noilla isoilla kärryillä yhtä ja samaa aurattua tietä edestakaisin. Nyt pitäisi olla vaan reipas ja käydä kovasti Timon kanssa kävelyllä jos vaikka vahingossa lähtisi itseltä pari ylimääräistä kiloa (toiveajattelua)...

Saila

Pakkasta

Pakkasta piisaa taas ja flunssankin pukkasi päälle. Onneksi Timoa ei ylimääräiset vapaa päivät haittaa. Viime viikko meni siis hyvin rennosti eilistä pitempää maastolenkkiä lukuun ottamatta.
Klinikalla otettu lantanäytekin valmistui. Eipä siitä mitään erikoista löytynyt. Kolit oli aavistuksen vähissä mutta nekin on nyt hoidettu. Tosin Timo ei hirveästi lämmennyt ajatukselle että greenlinet turvotettiin Niilon paskasta suodatetussa vedessä. No paremmin ne menivät kuitenkin alas kuin eläinlääkärin suosittelema mahalle sopiva mysli jota Timo ei suostunut syömään. Seuraavaksi kokeltiin pronutrinia mikä auttoi löysään mahaan jonkun verran. Söytetään purkki loppuun ja katsotaan mitä sitten tehdään. Eläinlääkäri oli sitä mieltä että heinässä on liikaa sokeria mikä aiheuttaa mahan löysyyttä. On kuulemma oikein ongelma tänä talvena, että ei olla ainuita. Taisi viime kesän heinä olla niin kitukasvuista että korjaus jäi vähän myöhäiseksi.

Saila

Sikapossuilua

Kärryteltiin Timon kanssa eilen illalla. Lenkki meni muuten ihan kivasti mutta lenkin viimeisessä isossa ylämäessä Timo otti ritolat. Joku viiraus kohtaus ilmeisesti iski kun lähti pukkilaukkaa hurjaa kyytiä. Sain pysäytettyä mäen päälle ja Timo oli kuin mitään ei olisi tehnytkään. Kostoksi käänsin hepon ympäri ja ajettiin vielä metsän kautta reilu kilometri. Metsässä hölkkäsi taas nätisti. Mistä lie viirasi..?

Saila