Säätämistä ja vähän lisää säätämistä

Viikot on menneet taas kuin siivillä. Hevoset on liikkuneet routivien teiden takia normaalia vähemmän ja liikuttajien puutettakin on ollut. Yksin kolmen hevosen liikutus ei ihan aina ole helpoin yhtälö sovittaa kaiken muun tekemisen oheen.

Pääsiäisenä olimainiot kelit ja ajateltiin lähteä käymään radalla Veikon ja Niilon kanssa. Siitähän tulikin aikamoinen episodi! Menomatkalla joku ryskäsi kopissa urakalla ja lopetti vasta melkein perillä. Onneksi meiltä ajaa raviradalle vain 10min. Veikko olikin pötköllään kopissa. hetken taluttelin sitä varikolla ja vaikutti normaalilta. Mentiin radalla n. 8kierrosta ja Veikossa oli virtaa kuin pienessä pitäjässä eli ei arkonut mitään paikkoja. Jos olisi ollut viitteitä jostakin vammasta joka nyt olisi kuljetuksessa tullut niin sitä ei tietenkään olisi ratsastettu. Niilo heitti muutaman pikkupukin mutta muuten käyttäytyivät radalla hyvin.

Kotimatkan teko ei ollutkaan ihan helppo juttu. Veikko meni koppiin ihan ok mutta heti kun auto lähti liikkeelle niin kävi istumaan. Eihän siinä ollut vaihtoehtoja kuin ottaa se sieltä pois. Sitten vaan töppöstä toisen eteen!! Nimittäin kotimatka taittui minun ja Veikon kohdalla ihan omin jaloin. Kaverilla oli onneksi lenkkarit autossa jotka lainasi minulle niin ei tarvinnut ratsastussaappaissa hiippailla. Suurin osa matkasta hölkättiin mutta viimeiset 3km hevosta sai kyllä hyvinkin pitkälti hinata perässä! Onneksi tuo ei pelkää liikennettä mutta kyllä ihmiset katsoi pitkään kun talutetaan hevosta Ruoholammen asutusalueen jalkakäytävän reunaa illalla klo. 21.00 jälkeen. Olisihan sen voinut yrittää hakea yksistään, vienyt ensin Niilon kotiin. Mutta olisin voinut lyödä vetoa että sitä olisi tovi sinne koppiin taisteltu kun on sinne todella huono menemään jos siellä ei ole kaveria valmiiksi.

Seuraavana päivänä laitettiin koppiin Timo ja Veikko, selvittääkseni johtuiko tuo vastahankaisuus väärästä matkustus seurasta. No eipä näyttänyt johtuvan. Ei tarvinnut kuin traikun etuovi laittaa kiinni niin herra oli jo istumassa. Eli Veikko on nyt päättänyt ettei matkusta enää ja piste! Kai sitä vanhakin hevonen osaa vanhoilla päivillään ruveta laitakauhuiseksi??? Ärsyttää, seuraavalle viikolle oli mikkeliin se hampaiden raspaus. Ei auttanut kuin vaihtaa sinne lähtijäksi joku muu.

Viikko sitten lähdettiin tutkimaan Timoa Mikkeliin. Kaikkien jalkojen nivelet taivutettiin polvesta alaspäin. Reagoi jonkun verran oikean etujalan kaikkia neljää alinta niveltä ja vasemmasta kahta alinta. Oikeaa takavuohisniveltä reagoi aavistuksen. Etujalat ja oikea takavuohinen kuvattiin. mitään ei löytynyt, siistit nivelpinnat eikä teräviä kulumia tai irtopaloja. Eli ei nyt kunnon syytä epämääräiseen epäpuhtauteen löytynyt. Tarjosi vaihtoehtona piikittää oikean etusen kaikki neljä niveltä mutta en halunnut koska yleensä yhdellä piikitys kerralla ei saavuteta mitään. Sai nyt sitten viikon tulehduskipulääkekuurin ja 2vk lomaa. Suositteli liikutuksen pidettävän kevyenä koko kevään ja alkukesän. Luultavasti ne jalat nyt on vaan sitten ottanut itseensä kun alkutalven liikutus oli melko rankkaa. Eli jos sen haluaa pitää terveenä niin pitää rajottaa liikutusta. Ell vain ihmetteli miten on kipeytynyt kun Timolla ei ole yhtään ylimääräistä elopainoa. Yleensähän ne ylipainoiset alkaa levitä joka jalasta mutta Timo oli kuulemma todella hienossa kunnossa. Tämä oli kiva kuulla ammattilaisen suusta joka on kaiken lisäksi ravi-ihminen. Samalla kertaa raspattiin tietenkin ne hampaat ja rokotettiin. Lantanäytekin otettin ja seuraavana päivänä tuli tulos joka näytti nollaa.

Nyt siis suunnitelmissa loman jälkeen ajaa sillä vain kävelyä ja odotella että päästään uimaan. Tuskin ratsastan sillä vähään aikaan kun ongelma kuitenkin etupäässä niin vältetään turhaa painoa etusille.

Saila

Pohdiskelua

Karvaa...

Alkaa karvaa pöllytä joka kopukasta. Niilo aloitti kaljuuntumisen helmikuun alussa mutta nyt irtoaa ruunistakin jo aika tavalla. Timolle ja Veikolle on varattu perinteinen hampaiden raspaus Mikkelin klinikalle ja samalla tutkitaan löytyykö Timosta sitä vikaa mikä nyt aiheuttaa tuota satunnaista epäpuhtautta.

Tiepohjat on aikas huonossa kunnossa ja nyt ollaankin menty vain kävelyä ja kävelyä... Kenttä on onneksi sula että siinä on päässyt menemään ja juoksuttamaan. Yöpakkasten vuoksi se on tietysti aamulla kova mutta iltapäivällä on ihan huippukunnossa.

Syksyllä unohtui laittaa kuvat Veikon hienosta klippauksesta. Vanhus ei hikoa mielettömästi joten on hyvin pärjännyt tällaisellä. Nyt sain aikaiseksi kaivettua ne kovalevyn syövereistä ja tässä otokset. Samalta päivältä Timo töissä, lanaamassa kenttää (kuvat otettu 7.10.)

Saila

Niitä kaikenlaisia vaivoja joista kaikki puhuu!

Kaikkihan puhuu että hevosten pito ei ole huoletonta ja aina joku hevonen prakaa jostakin. No nyt sitten vaihteeksi meilläkin. Timo on ollut vähän huono ravinen ajaessa ja sitä on pidetty nyt helpommalla. Jalat ei ole lämpöillyt eikä turvotellut mistään. Selkää painelin ja aavistuksen aristaa mutta samalla lailla se on reagoinut aina sen paineluun. Viime viikolla kengittäjän kanssa taivuteltiin sitä mutta ei saatu selkeää reaktiota mistään nivelestä. Vasenta takasta kengittäessä nyki normaalia enemmän ja repäisi pari kertaa jalan pois varottamatta. "Diagnoosina" siis sen jalan kinner, polvi tai ylempänä ristiselässä nyt jotain häikkää. Nyt sen kanssa on käyty vain kävelemässä, tosin eipä tuolla kyllä nyt pääse muuta tekemäänkään. Mietin nyt tilaanko jonkun expertin tutkimaan missä vika ja mitä tehdään..vaiko odotanko muutaman viikon ja tutkitaan Mikkelissä. Perinteinen hampaiden raspaus keikka klinikalle tehdään kuitenkin huhtikuun aikana joten samalla sitä voisi siellä kuvata jos Leena löytää taivuttaessa jotain.

Timohan kääntyi  nyt 10-vuotiaaksi ja onhan sitä paljon liikuteltu mutta yleensä noilla raskailla roduilla kulumat ym. kinnervaivat alkaa vaivata vasta 15-vuotiaana. Nyt se syö Criollon gluco-mix Ha+MSM:ää että kyllä se nyt jotain pientä tulehdusta voi siellä jeesata mutta katsotaan... Ei tuo nyt niin akuuttia ole että jaksaisin yöuniani menettää ja nyt mennään kelienkin puoleen pelkkää kävelyä.

Veikon kanssa on ollutkin vähän erikoisempi ongelma. Reilu viikko sitten havaitsin aamupäivällä muutama tunti hevosten ulosviennin jälkeen verta tarhassa. Sitä oli jonkun verran hangella, parin metrin matkalla isot laikut. Pieni paniikki iski. Tutkin molempien jalat ja kaviot, Timon jalat on helppo silmäillä. Pienikin ruhje näkyy hyvin valkoisessa jalassa. Eipä löytynyt ruhjeita kunnes tajusin Veikon suupielessä verta. Tempasin kielen käteen että näen suuhun ja tuntui kuin olisi koko kieli jäänyt käteen. Kielen päässä oli n.3cm halkaisijaltaan oleva lärpäke mutta kielen alla oli iso viiltohaavan näköinen n. 8-10cm pitkä haava joka oli myös syvä. Todella rajun näköinen haava ja olisi mahdoton ommella pelkän rauhotuksen avulla. Joten päätettiin yrittää hoitaa se avohaavana. Noin  vanhan hevosen nukutus on riski ja olisiko siinä muutenkaan järkeä? Vaikka muuten terve onkin ja soiva peli niin ikää kuitenkin 22v. Sain heti haettua kipulääkkeen ja sulfan jotta sain ne naamariin heti. Kyllä se heinää turpaansa tunki ja yöheinät oli karsinasta hävinneet mutta olihan tuo pari päivää todella apaattinen. Huuhdeltiin suu muutamana ensimmäisenä päivänä aamuin illoin letkun kanssa ja nyt kerta päivään. Jonkun verran keräsi heinämujua mutta nyt haava näyttää melko hyvältä. Kielen päällä oleva pieni lärpäke lähti irti muutaman päivän päästä ja siihen on kasvanut jo hyvin uutta nahkaa. Isompi haava näyttää vielä avonaiselta mutta ei punerra, eli ilmeisesti säästyttiin tulehdukselta ja jää kopukka henkiin. On jo ihan normaali pirteäkin ja käynyt pari kertaa kävelylenkillä narun jatkona. Kuolaimia tuskin uskaltaa suuhun laittaa vielä pitkään aikaan mutta mennään muilla vehkeillä, täytyy vaan ratsastella. Ajamaan sillä ei kyllä ole mitään asiaa ilman kuolaimia...sen verran pirteä papparainen:D

Arvoituksena on vielä kuitenkin missä on kielensä telonut!? Muuta ei keksitä kuin että on imeskellyt aitalankoja mutta sitäkin ihmettelen koska en ole sen koskaan nähnyt pelaavan lankojen kanssa niin kuin eräs toinen apina samaisessa tarhassa!! Kielen päässä oleva reikä näyttäisi siltä että olisi purrut omaan kieleensä mutta kielen alla oleva on niin syvällä kielen jänteen kohdalla että ei se kohta voi omien hampaiden väliin jäädä. Sulfa loppui eilen ja kipulääke muutama päivä sitten että nyt seuraillaan alkaako parantua vai haetaanko lisää sulfaa. Seurailua...

Saila

Prrrkl:een leutoa!

Alan kohta harkita vaihtoa jonkinlaiseen sisäharrastukseen! Täällä ollaan kyllä niin kelien armoilla ja nyt saadaan jo helmikuussa rämpiä loskassa. Ei ole mistään kotoisin nämä nykytalvet. Nihkeän kosteaa ja pohjat sulana. Helpolla ei pääse taas liikutusten suhteen. Kenttä oli jo pariin otteeseen superhyvä mutta nyt sinne ei edes uskalla mennä kun se ohut jääkerros siinä pettää.

Rennosti ollaan siis menty ja liikkuivat vain kolmesti viime viikolla. Ei nyt ole töiden puoleen ehtinyt ja ilta seitsemältä vaihtoehdot on vähissä kun kenttää ei uskalla käyttää:/

Saila

Hämäriä kuvia aamuhämärässä!

Kyllähän asia vaan niin on että talvella tuo kuvaaminen on meidän pimeässä Suomessa ihan eri juttu kuin kesällä. Niilosta muutama räpsy aamutreeneistä. Sen verran kuvista kuitenkin näkee että "huippuratsastajan" kantapää on lähtenyt lentoon:D

Saila

Valkoisesta hevosesta lehmänkirjavaksi

Koko alkutalven Timo on pysynyt todella siistinä. Maha on ollut aika hyvä ja löysää lantaa on tullut vain todella satunnaisesti mutta nyt tulee sitten senkin edestä:( takamus on aivan järkyttävän näköinen, hännästä puhumattakaan. Kasoja on karsina täynnä ja kaupan päälle niissä on makoiltu. Kyllä on näköinen, voi kura! Täytyy taas antaa kuuri TuffRock foal plus nestettä. Se on havaittu nyt ainoaksi josta on ollut apua. eräs asiakkaani sitä minulle suositteli, vaikka onkin suunniteltu varsoille niin väliäkö tuolla, kunhan toimii! Kyllähän sitä saikin taas pari kuukautta pitää hevosen kuuraus lomaa, ehti jo tottua kuinka helppoa on kun ei tarvitse pestä paikkoja eikä juuri harjatakaan.

Kentälläkin on hiulattu menemään pitkästä aikaa. Alkutalven aikana en ratsastanut siinä kuin muutaman kerran. Tammikuun alkupuolella siinä oli niin paljon lunta ettei siinä mitään voinut tehdä mutta nyt se on lingottu viikko sitten. Olen nyt mennyt siinä sitten melkein joka päivä jollain hevosella, harvinaista minulta. Timo ja Niilo on kyllä joutuneet siinä aika koville tarlviturkkeinensa. Selässä oloa voisi kuvailla höyrysaunassa istumiseen:D

Reellä olen ajellut kerta viikkoon ja Timo on nyt saanut kulkea paljon lenkillä vapaana, tiepohjat on nyt ihan huippu hyvät! Seuraavat kolme kuukautta saisi olla nyt tälläasta ja tekisi sitten kerralla uintikelit. No eipä se ole mahdollista mutta pitäisi nyt talvea vappuun asti. Tein kyllä jo Timon liikutus suunnitelman kevääksi. Täytyy vaan rakennella sille vähän uudenlainen valjaspaketti, mutta tarkoituksena ajaa pitkää lenkkiä kävelyä painavilla kärryillä ja välillä lisäpainoilla. Mielestäni poitsu oli paremman näköinen 1½v sitten kun ajettiin painojen kanssa. Nyt on viimeinen vuosi ajettu normi koppakärryillä niin kyllähän sen eron huomaa. Näyttää normaalilta eikä bodarilta niin kuin haluan sen näyttävän. Niin kuin sen kuuluu näyttää!

Täytyy yrittää nakittaa joku kuvailemaan niin saisi jotain kuviakin laitettua... Edes siitä uudesta reestä!

Saila