Veden lämpiämistä odotellessa...

Ei voi kyllä helteillä kehua, tällä tahdilla hevosten kanssa päästään uimaan lähempänä heinäkuun loppua ja uintikausi jää lyhyeksi. Lähiviikkoina hevoset on liikkuneet jonkun verran. Kevyitä lenkkejä mutta vapaapäiviä ei hirveästi ole ollut. Veikko on juossut vähän tuntejakin. Kunhan helteet saapuu ja aloitetaan uiminen niin sitten saavat olla taas kevyemmällä.

Viime viikolla sain soiton naapurin tädiltä että Timo juoksee heidän laitumella tamman kanssa. Jestas että verenpaineet nousi kerrasta! Soitin paikalle iskän ja Sinin +yhden kaverin joka muutenkin oli menossa meille. Olivat hyvin antaneet kiinni mutta kyllä taas ärsyttää että pitää keksiä omaa aktiviteettiä. Olivat siis 0,5km päässä metsälaitumella jonka vieressä on naapurin laidun kun osaa yhdestä kulmasta katsoa puskan raosta. No Timo oli varmaan siellä nurkassa pyörinyt kun oli tajunnut että 30m päässähän seisoo nainen!! Sujuvasti oli siis menty läpi omasta laidunaidasta, maiden välisestä vanhasta piikkilanka/lauta-aidasta ja naapurin laidunaidasta. Kyllä pitää eunukin ajatusmaailman sitten olla sekaisin kun lähetään vaan naisiin! Veikko oli karannut vain omasta laidunaidasta ulos mutta ei ollut uskaltanut onneksi mennä sen pidemmälle.

Eilen ratsastin maastolenkin Timolla, edellinen on heitetty pääsiäisen tienoilla. Eli vähän on aikaa vierähtänyt. Kertaakaan ei kompuroinut lenkin aikana mitä teki jatkuvasti koko kevättalven. Loma ja kävelytys on siis mahdollisesti tehnyt tehtävänsä. Klinikalla käytiin huhtikuun puolessa välissä josta kolme viikko eteenpäin oli täysin lomalla. Äitienpäivänä aloitettiin narusta kävelyttäminen ja muutaman viikon jälkeen siirryyttiin myös ajamaan kävelyä painavilla kärryillä kaksi kertaa viikossa ja jatkettiin sen rinnalla myös narusta kävelyä. Meillähän narusta kävellään reippaasti ja tunnista puoleentoista. Rankempaa siis kuin monen ratsun puolen tunnin pyörittely kentällä:D Pari viikkoa on otettu pari kevyttä ravipätkää lenkin aikana että olen saanut tolkkua kuinka liikkuu ja onko puhdasta. Nyt vaikuttaisi siis taas hyvältä ja kunhan vedet tosiaan lämpiää että päästään uimaan niin avot! Käytiin eilisen lenkin yhteydessä rannassa kahlaamassa ja sekös olikin kivaa. Jonkun verran tuli vettä päälle kun pojat innostui kaivamaan ja Veikkohan olisi tapansa mukaan myös mielellään käynyt pötkälleen järveen:D

Saila

Paarmoista ei tietoakaan!

Mikäli näistä kylmistä kesäkeleistä pitää nyt jotakin hyvää keksiä niin se on kyllä olematon hyönteiskanta! Itikoita on satunnaisesti ollut paljon mutta nämä tuuliset päivät on vieneet ne aika hyvin mennessään. Hevoset on varmaan aika mielissään vaikka viileää onkin. Siitä huolimatta toivoisi kuitenkin sitä lämmintä! Vesi saisi vielä vähän lämmetä että päästäisiin polskimaan kun se kuitenkin olisi olennainen asia kesässä. Meillä kun on nuo teiden pohjat niin kivisiä ja kovia kesäisin niin tuo hevosten liikutus järvessä olisi paras vaihtoehto. Odotellaan...

Kävin Ruotsin maalla katsomassa vähän isompaa hevostallia ja hienoja puitteita, onhan siellä aika..erilaista:D Mutta mennään me näillä mitä on! Hevoset vietti siis myös pienen loman metsässä syöden. Haen tänään ne pihaan ja liikutellaan taas loppuviikko aktiivisemmmin.

Saila

Niilo palasi kotikylille

Viime viikolla vein Niilon takaisin kotiin. Laitumien sijainnit on nyt sellaisia että en olisi saanut tehtyä sille omaa lohkoa niin että olisi edes näköyhteyttä muihin niin ei ole reilua eristää sitä. On kuitenkin sen verran seurallinen tapaus. En kehdannut mistään lähteä metsästämään traileria vähän turhan takia niin ratsastin sen, matka ei kuitenkaan ole este. Kierreltiin ensin 6km mökkiteitä ja sen jälkeen pätkä asvalttitien reunaa Lappeen koulun ohi munterontielle. Vanhan mikkelintien reunaa käveltiin jalkakäytävää pitkin ja sitten päästiin taas metsän puolelle hyväpohjaiselle tielle. Matkaa kertyi sports tracker mittarin mukaan 13,94km ja aikaa meni 1h. 37min. Hyvin meni matka, mitä nyt Ruoholammen kohdalla kaivonkannet meinasi hyökätä pienen eläimen kimppuun:D Vettä tuli ja kastuttiin ihan totaal!

Ruunat menivät laitumelle lauantaina, ovat nyt siis laiduntaneet päivät ja tarhailleet lähes joka yö. Pari yötä sisällä kun tuota vettä on ripsinyt taas luvattoman paljon tähän kohtaan! Nyt ollaan ninn tyytyväisen oloisia kun masut on täynnä vihreää.

Saila

Maukasta vihreää, mikä sen parempaa?

Kevääseen ollaan päästy ja kohta vietetään jo juhannusta. Kevään olennaisin juttu on varmasti laitumien teko ja vihreään totuttelu. Pojat on syöneet pihanurmikkoa jo pari viikkoa ja siinä ohessa lennelleet myös vähän pitkin pihaa ilmapallon lailla. Kova tuuli, äkäinen/nälkäinen hevonen ja yksi väärä sana sille oli huono yhdistelmä jonka lopputuloksena Timo juoksi pihalla kuin päätön kana. Syöttelin ruunia narusta viikko sitten illalla ja kokemuksena se vastasi ilmapallon pitelemistä mikä sinkoilee tuulen mukana aivan holtittomasti:D siis Timo, Veikkoa taisi enemmän mietityttää "miksi hillua kun on ruokaakin tarjolla?"

Eilen rakenneltiin ensimmäinen laidunlohko ja toiseenkiin saatiin tolpat paikoilleen. Myöhemmäksi jää vielä pahin, iso metsälaidun kaikkine nokkosineen ja rehottavine pajupuskineen:/ Tulisi nyt vain lämmintä niin saisi työntää hevoset kokonaan peltoon. Timo on aina tähän aikaan mielettömän kärttyinen kun tuota vihreän syömistä rajotetaan vaikka sitä jo reilusti kasvaisikin. Ihan kuin eläisi 4v lapsen kanssa joka vetää itku-potkuraivarit joka asiasta joka ei mene oman mielen mukaan!

Timon liikutus on on vieläkin ollut pelkkää narusta kävelyttämistä 7-11km lenkkejä. Kärryttelyyn siirryn kun sattuu eksymään joku kyytiin. Laiska ei jaksa valjastaa itseään varten kun omatkin jalat alta löytyy:D Tarhassa se irrottelee jonkun verran ja ei kyllä kipeältä näytä. Katsellaan...

Saila

Kuvia keväältä

Niilon revittelyä kentällä, maalikuun lopulta. Timon venyttelyä ja tsekkausta ennen klinikalla käyntiä.

Saila

Säätämistä ja vähän lisää säätämistä

Viikot on menneet taas kuin siivillä. Hevoset on liikkuneet routivien teiden takia normaalia vähemmän ja liikuttajien puutettakin on ollut. Yksin kolmen hevosen liikutus ei ihan aina ole helpoin yhtälö sovittaa kaiken muun tekemisen oheen.

Pääsiäisenä olimainiot kelit ja ajateltiin lähteä käymään radalla Veikon ja Niilon kanssa. Siitähän tulikin aikamoinen episodi! Menomatkalla joku ryskäsi kopissa urakalla ja lopetti vasta melkein perillä. Onneksi meiltä ajaa raviradalle vain 10min. Veikko olikin pötköllään kopissa. hetken taluttelin sitä varikolla ja vaikutti normaalilta. Mentiin radalla n. 8kierrosta ja Veikossa oli virtaa kuin pienessä pitäjässä eli ei arkonut mitään paikkoja. Jos olisi ollut viitteitä jostakin vammasta joka nyt olisi kuljetuksessa tullut niin sitä ei tietenkään olisi ratsastettu. Niilo heitti muutaman pikkupukin mutta muuten käyttäytyivät radalla hyvin.

Kotimatkan teko ei ollutkaan ihan helppo juttu. Veikko meni koppiin ihan ok mutta heti kun auto lähti liikkeelle niin kävi istumaan. Eihän siinä ollut vaihtoehtoja kuin ottaa se sieltä pois. Sitten vaan töppöstä toisen eteen!! Nimittäin kotimatka taittui minun ja Veikon kohdalla ihan omin jaloin. Kaverilla oli onneksi lenkkarit autossa jotka lainasi minulle niin ei tarvinnut ratsastussaappaissa hiippailla. Suurin osa matkasta hölkättiin mutta viimeiset 3km hevosta sai kyllä hyvinkin pitkälti hinata perässä! Onneksi tuo ei pelkää liikennettä mutta kyllä ihmiset katsoi pitkään kun talutetaan hevosta Ruoholammen asutusalueen jalkakäytävän reunaa illalla klo. 21.00 jälkeen. Olisihan sen voinut yrittää hakea yksistään, vienyt ensin Niilon kotiin. Mutta olisin voinut lyödä vetoa että sitä olisi tovi sinne koppiin taisteltu kun on sinne todella huono menemään jos siellä ei ole kaveria valmiiksi.

Seuraavana päivänä laitettiin koppiin Timo ja Veikko, selvittääkseni johtuiko tuo vastahankaisuus väärästä matkustus seurasta. No eipä näyttänyt johtuvan. Ei tarvinnut kuin traikun etuovi laittaa kiinni niin herra oli jo istumassa. Eli Veikko on nyt päättänyt ettei matkusta enää ja piste! Kai sitä vanhakin hevonen osaa vanhoilla päivillään ruveta laitakauhuiseksi??? Ärsyttää, seuraavalle viikolle oli mikkeliin se hampaiden raspaus. Ei auttanut kuin vaihtaa sinne lähtijäksi joku muu.

Viikko sitten lähdettiin tutkimaan Timoa Mikkeliin. Kaikkien jalkojen nivelet taivutettiin polvesta alaspäin. Reagoi jonkun verran oikean etujalan kaikkia neljää alinta niveltä ja vasemmasta kahta alinta. Oikeaa takavuohisniveltä reagoi aavistuksen. Etujalat ja oikea takavuohinen kuvattiin. mitään ei löytynyt, siistit nivelpinnat eikä teräviä kulumia tai irtopaloja. Eli ei nyt kunnon syytä epämääräiseen epäpuhtauteen löytynyt. Tarjosi vaihtoehtona piikittää oikean etusen kaikki neljä niveltä mutta en halunnut koska yleensä yhdellä piikitys kerralla ei saavuteta mitään. Sai nyt sitten viikon tulehduskipulääkekuurin ja 2vk lomaa. Suositteli liikutuksen pidettävän kevyenä koko kevään ja alkukesän. Luultavasti ne jalat nyt on vaan sitten ottanut itseensä kun alkutalven liikutus oli melko rankkaa. Eli jos sen haluaa pitää terveenä niin pitää rajottaa liikutusta. Ell vain ihmetteli miten on kipeytynyt kun Timolla ei ole yhtään ylimääräistä elopainoa. Yleensähän ne ylipainoiset alkaa levitä joka jalasta mutta Timo oli kuulemma todella hienossa kunnossa. Tämä oli kiva kuulla ammattilaisen suusta joka on kaiken lisäksi ravi-ihminen. Samalla kertaa raspattiin tietenkin ne hampaat ja rokotettiin. Lantanäytekin otettin ja seuraavana päivänä tuli tulos joka näytti nollaa.

Nyt siis suunnitelmissa loman jälkeen ajaa sillä vain kävelyä ja odotella että päästään uimaan. Tuskin ratsastan sillä vähään aikaan kun ongelma kuitenkin etupäässä niin vältetään turhaa painoa etusille.

Saila

Pohdiskelua